Muutos

Kaikki on muuttunut jo nyt. Ei siihen tarvittu kuin yksi oivallus ja pari sanaa. Uskallan väittää että kaikki alkaa olla paranemaan päin. Viittasin jopa tunnilla _ruotsin_ tunnilla. Muutosta, positiivista sellaista. Nyt vain sitten tavoittelemaan sitä mitä haluan.

"Laitoin sitten pyörät pyörimään vaikken tiedä minne suuntaan ne pyörähtää-"
Tällä kertaa tiedän suunnan.

Ähäkutti

Alussa mietin, että jokaisen päivän pitäisi olla kuin tämä. En niinkään tarkoita sitä, että joka päivä täytyisi käydä uimassa ja istuskella virkkaamassa. Olisi vain mahtavaa jos nukkumaan ruvetessa nukahtaisi heti. Olisi väsynyt ja tuntisi, että päivän työt on todellakin tehty.

Kaipa päähäni sattuu taas. Haluaisin olla niin paljon kaikkea, niin paljon kaikkea. Tiedän kyllä täsmälleen mitä haluaisin olla, mutta aina niiden toiveiden toteuttaminen ei ole helppoa. Tänäänkin olen haaveillut vaikka kuinka monesta asiasta, jotka kaikki riitelivät keskenään. Mieleni muuttuu niin nopeasti, haluan kaiken mutten kuiteskaan mitään. Turhauttaa.

Olen miettinyt tänään paljon viime syksyä. Silloin tapahtui kaikkea hienoa ja ihanaa, vaikka tietyt asiat alkoivatkin luisua väärään suuntaan. Tai ehkä suunta oli sittenkin oikea. Joka tapauksessa mietin tänään yhtä lausetta. Se lause sanoi erään tietyn auttavan minua ongelmissani. JA nyt tekisi mieli HUUTAA. Tajusin sen, vihdoinkin!!

(Minä voin olla taiteilija.
Minä voin olla muusikko.
Minä voin olla parantaja.
Minä voin olla soturi.
Minä voin elää menneessä ja nykyisyydessä-

Minä voin olla ihan mitä, kunhan vain pyydän apua tietyltä taholta.)

Paitsi että en osaa mitään mitä haluaisin ja meni jo muutenkin höpinäksi. Tärkeäksi höpinäksi.

-

Mun piti kirjoittaa jostain hienosta asiasta mutta en nyt vaan enää muista mistä ja kellokin alkaa olla vähän liian paljon.

Haaveilen matkustamisesta. Tahdon vain kiertää maailmaa ja oppia uutta. Helpommin sanottu kuin tehty. Matkustamiseen liittyvää haavetta ajatellen voin nyt kuitenkin alkaa säästämään rahaa ja kehittämään kielitaitoa. Tällä hetkellä osaan enemmän tai vähemmän englantia, ruotsia, portugalia ja nyt on saksan opiskelu myös alkanut.  Haluaisin kuitenkin osata vaikka kuinka monia kieliä ja vierailla vähän kaikkialla, listoista tulisi liian pitkiä.

Haaveilen myös sellaisista hienoista tarotkorteista ja vaikka mistä tilpehööristä. Ja tokihan haaveissa olisi myös se, että Neiti Fisherin etsivätoimiston jaksot palaisivat Areenaan, mutta ainahan voi katsoa niitä unkariksi dubattuna..

Päässäni on pyörinyt jo puoli vuotta ajatus eräästä moniosaisesta kirjoitusprojektista. Itse asiassa kyllä monistakin kirjoitusprojekteista, mutta tämä yksi olisi nyt sitten se numero yksi. Minulla taitaa kyllä vain olla jo valmiiksi tässä noin kymmenen kirjoitusta kesken.. Siihen yhteen minulla kyllä riittäisi tekstiä vaikka kuinka. Ehkä kuitenkin odotan syksyyn, niin saan loput aiheet hiottua.

Huomenna luokan kanssa kirjastoon, tiedän jo mitä lainaan vaikka se tuleekin aiheuttamaan minulle runsaasti päänsärkyä. Aamualkaa kuitenkin laulukurssilla ja luvassa on myös terveystietoa ja kaikkea muuta kivaa, joten ei se nyt niin kamalaa voi olla. Ehkä-

Tällä hetkellä numero yksi on kuitenkin se, että pitää mennä nukkumaan.

kai nää on kuulumiset

Rakastan kuviksen kurssia, kaksi tuntia viikossa putkeen ja seuraavaksi pitäisi tehdä yhteisötaidetta aiheena luonnonusko. Pääni on jo nyt täynnä ideoita, tahtoo jo käydä töihin! Muutenkin osuin nappiin valitessani kuviksen, odotan nyt jo innolla mitä kaikkea sieltä eteen tulee.

Voisin ryhtyä kirjoittamaan dekkareita tai kauhukirjallisuutta. Tai sitten vain työstää tästä keskeneräisestä *salaisuudesta* jotakin järkevää. Kuvanveisto ois tosi jees, maalauksesta puhumattakaan. Valokuvaus olisi sitten jo aivan ihanaa. Minulla on paljon ideoita korvan takana, ehkä liikaakin.

Toissapäivänä oli ihana auringonlasku. Kaikki oli niin oranssia ja minä kirjoitin. Tosin puolet niistä kirjoituksista vois poistaa, meni mauttomaksi. Kaalilaatikkokin on muuten mautonta ellei siihen laita majoneesia tai voileipäpikkelssiä.

Poonamus on ihana ja saksalainen rakkauteni on vaihtanut hiusten väriä. Pillitän musiikille ja tahdon sen yhden tatuoinnin sitten joskus. Pelkään pahinta muttei ehkä vielä ole hätää, kaikki on niin sekavaa mutta niin selvää. Kerroin eräälle opettajalle ujoudestani, mutta toiselle en uskaltanut myöntää lempiartistiani. Se pysyköön vain omassa tiedossani, kuten myös saksalaisen rakkauteni henkilöllisyys.

Haluaisin ruveta viljelemään jotain, mutta ei ole sen aika. Voisi varmaan vaan ostaa teetä ja kaivella neulomukset esiin. Kun syksy kunnolla tulee, voin taas alkaa kävellä luonnossa ja sitten ehkä vähän itkeskellä vähän lisää. Ja hankkia kunnon kokemusta siitä omasta jutusta. Ja ehkä kuolata vielä hiukan enemmän saksalaisen rakkauteni perään ja ihannoida noitajuttuja-

Tää on sekavaa, mutta minkäs sille voi.

Olisipa

Olisipa 20-luku
Olisipa rahaa
Olisipa taitoa
Olisipa kehittäviä harrastuksia
Olisipa rohkeutta
Olisipa ikää
Olisipa jo huominen
Olisipa kivoja vaatteita
Olisipa tatuointeja
Olisipa mahdollisuus tehdä jotain

...
mutta kun ei niin ei
tiedosto nimeltä tajunnanvirta kutsuu
jospa tänään saisin vielä jotain aikaiseksi
olisipa motivaatiota

Kun paha päivä iskee..

Kaikilla on varmasti ollut paha päivä, milloin mikään ei meinaa onnistua ja tulee vain äksyiltyä kaikille. Kokoan tähän nyt oman listani, minkä avulla voin yrittää pelastaa pahalta vaikuttavan päivän ettei kaikki menisi sittenkään pilalle.

• Syö lakkahilloa
• Katso Neiti Fisher -videoita
• Mene ulos
• Väitä itsellesi että kaikki menee oikein mainiosti
• Silitä kissaa
• Laittaudu oikein hienosti

Viimeisenä vaihtoehtona mörrimöykkypäivänä näen sen, ettei ole oma itsensä. Ottaa päälle jonkun roolin, toistelee vaikka olevansa kaikille ystävällinen ilopilleri. Tai sitten miettii että miten tässä nyt oikeasti tulee tapahtumaan jos tiuskin kaikille..

Joskus pahan päivän voi antaa antaa ihan suosiolla olla se paha päivä. Mutta kuten minun tapauksessani, neljä kertaa viikossa ei kannata kääriytyä peittoon murisemaan tai mennä pilaamaan kaikki.

Lempivaatteita tai jotain sinnepäin

Ajattelin nyt esitellä jotain lempivaatteitani ja kertoa pukeutumisestani ylipäätänsä.

1/3 huoneestani on täynnä vaatteita ja asusteita yms. Suurin osa niistä on väriltään maanläheisiä, mutta olen pikkuhiljaa yrittänyt pukeutua muuhunkin kuin ruskeaan, vihreään tai ruskeavihreään. Tykkään myös vanhoista vaatteista. Minulla on joitakin suvussa kulkeneita vaatteita (mm. ukin veljen housut, isotädin takki..). Lisäksi tykään kovasti tietyistä historian aikakausista ja minulle on kertynyt 20-luvun romppeita hyvin kiitettävästi. Haaveilen myös muutenkin keskiaikaisesta ja viikinkiaikaisesta pukeutumista, unohtamattakaan 1600-1800 -lukuja. Jos ei ihan täysin vastaa historiallista versiotaan, niin on ainakin jotain sinne päin.

No mutta nyt niihin valittuihin vaatteisiin. Enimmäkseen yläosa-linjalla näköjään mennään, mutta eipä niissä (miesten) housuissani tai lukuisissa maataviistävissä hippihameissani mitään erityistä kuvattavaa olekaan.

Ostin tämän samettimekon toissapäivänä. Se oli vain sellainen joka oli pakko saada. Tarkoitus olisi pitää tätä ihan arkityylissä, jotta olisi edes jotain 'hienoa' vivahdetta siinäkin. Tuon korunkin ostin samana päivänä, sitä odottaa ihan erilainen kohtalo kuin normikaulakorua..

Tämän sain mummoltani viime kuussa. Se on vain pehmeä ja hyvä päällä, sekä ainakin itselleni tulee jotenkin mieleen 20-luku. Tuhon kun yhdistäisi sellaisen tietynlaisen hameen..

Tässä on suurin rakkauteni: harmaa villatakki. Tämä on oikein pehmeä ja tätä pitäessä tulee väistämättä mietittyä menneitä aikakauusia.

Toinen villatakkihärveli.

Tämä tunika/mekko/mikälie on yksinkertaisesti aivan ihana. Hiukan pienihän se on, mutta kyllähän tuota vielä voi pitää.
 

Tämä on suurin rakkauteni numero kaksi. Se vaan on niin mukava päällä.

Tälläisiä härpäkkeitä on alkanut ilmestyä minulle lisää vain kahden takin muodossa. Minulla on siis pakkomielle hamstrata tämäntyylisä vaatteita.

Tässä mekossa on sitä jotain, muutakin kuin tuo liian avonainen kaula-aukko.