Eilen oli oikein kiva päivä, vaeltelin metsässä parisen tuntia. Tosin ei ollut niinkään kiva juttu, että sain päähäni jonkin ylimääräisen seuralaisen. Juttu kuitenkin päättyi hyvin, kun sain oletetun hirvikärpäsen irti hiuksistani.
Edessä on huoneen perusteellinen raivaus. Pitää hankkiutua eroon ylimääräisistä tavaroista eli noin 85% omaisuudestani. No, jospa kaikki menis sitten paremmin kun ei tarvitse elää tälläisen jättimäisen romukasan ympäröimänä.
Olen alkanut taas pitää hameita ja mekkoja. Koulussa tietenkin ollaan housuissa, mutta kotona on eri juttu. Oikeasti haluaisin pukeutua mekkoihin ja hameisiin koko ajan, mutta niin.. Kai se on vain tottumuskysymys.
Haaveilen pitkistä hiuksista, sellaisista oikeasti pitkistä. Haluaisin polvitaipeisiin olevat hiukset. Hiukset ovat nyt sellaiset keskipitkät, mutta polvitaipeisiin on kyllä matkaa. Joutoajallani olen alkanut tedä itselleni uusia kampauksiakin, nutturoita ja lettihommeleita.
Nyt lähden metsästämään inspiraatiota!
lauantai 26. syyskuuta 2015
keskiviikko 23. syyskuuta 2015
Syyspäiväntasaus
Muistan viime vuoden syyspäiväntasauksen, kun katselin puita niiden vilistäessä ohi ja juoksentelin kivisillalla.
Tänään olen vain pukeutunut harvinaisen upeasti, opiskellut biologiaa, ollut vähemmän vihainen ja itkenyt.
Olen kiitollinen siitä, että sitten joskus saan elää niinkuin haluan.
Tänään olen vain pukeutunut harvinaisen upeasti, opiskellut biologiaa, ollut vähemmän vihainen ja itkenyt.
Olen kiitollinen siitä, että sitten joskus saan elää niinkuin haluan.
sunnuntai 20. syyskuuta 2015
Voi jumpe
Noin puoli tuntia sitten hermoni menivät taas tähän julmaan maailmaan. Tulipahan vaan mieleen, etten minä tosissani voi katsoa näitä ihmisiä suoraan silmiin kun he edustavat kaikkea mitä vastustan. Ja katsopas vain, olen vieläpä riippuvainen näistä henkilöistä seuraavat pari vuotta.
En vaan oikeesti voin tehdä vielä sitä mitä haluan. Enkä olla se henkilö joka haluan olla. Kumpa olisin edes vuoden vanhempi..
Ärsyttävistä tilanteista paetttuani lähdin kävelemään kotia kohti. Toivoin vain (ja toivon kyllä hiukan vieläkin) että voisin vain nukkua kaksi vuotta ja karata sitten maailmalle. Tein pakosuunnitelmia, kunnes löysin sen sulan tieltä.
Sara, nyt oikeasti järki käteen. Voitko sä muka paeta tätä julmaa maailmaa? Eikö ois paljon järkevämpää alottaa jo nyt matka kohti sitä mitä sä haluut olla, edes pienin askelin? Muistatko eilisen? Nouse nyt hyvä tyttö ylös sieltä kroonisesta melankoliastasi ja tee jotain.
Päätin että ehkä mä kuitenkin nukun vain puoli tuntia ja teen sitten jotain. Että ehkä kaikki on sitten paremmin. Saavuin kotiin, mutten mennyt tarpeeksi nopeasti huoneeseeni. Rakas kotiväkeni aloitti taas jo liian tutuksi käyneen rasistisen ulinansa. Olisi tehnyt mieli sanoa pari valittua sanaa, mutten viitsinyt. Joudun kuitenkin elämään heidän kanssaan vielä kaksi vuotta. Eikä mun kyllä tarvinnut sanoa mitään, riitti vaan kun mä tajusin sen jutun.
Ei ole oikea ratkaisu paeta sinne peiton alle. Maailma on paha paikka, mutta se ei muutu paremmaksi ulinalla. Ihan sama vaikka olet muka liian nuori, pää pystyyn ja toimintaan vaan. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, eikä odottelu. Sara, sun aika on just nyt. Lue se lappu, perusta päämaja ja tee mitä sun täytyy.
En vaan oikeesti voin tehdä vielä sitä mitä haluan. Enkä olla se henkilö joka haluan olla. Kumpa olisin edes vuoden vanhempi..
Ärsyttävistä tilanteista paetttuani lähdin kävelemään kotia kohti. Toivoin vain (ja toivon kyllä hiukan vieläkin) että voisin vain nukkua kaksi vuotta ja karata sitten maailmalle. Tein pakosuunnitelmia, kunnes löysin sen sulan tieltä.
Sara, nyt oikeasti järki käteen. Voitko sä muka paeta tätä julmaa maailmaa? Eikö ois paljon järkevämpää alottaa jo nyt matka kohti sitä mitä sä haluut olla, edes pienin askelin? Muistatko eilisen? Nouse nyt hyvä tyttö ylös sieltä kroonisesta melankoliastasi ja tee jotain.
Päätin että ehkä mä kuitenkin nukun vain puoli tuntia ja teen sitten jotain. Että ehkä kaikki on sitten paremmin. Saavuin kotiin, mutten mennyt tarpeeksi nopeasti huoneeseeni. Rakas kotiväkeni aloitti taas jo liian tutuksi käyneen rasistisen ulinansa. Olisi tehnyt mieli sanoa pari valittua sanaa, mutten viitsinyt. Joudun kuitenkin elämään heidän kanssaan vielä kaksi vuotta. Eikä mun kyllä tarvinnut sanoa mitään, riitti vaan kun mä tajusin sen jutun.
Ei ole oikea ratkaisu paeta sinne peiton alle. Maailma on paha paikka, mutta se ei muutu paremmaksi ulinalla. Ihan sama vaikka olet muka liian nuori, pää pystyyn ja toimintaan vaan. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, eikä odottelu. Sara, sun aika on just nyt. Lue se lappu, perusta päämaja ja tee mitä sun täytyy.
perjantai 18. syyskuuta 2015
Hiukan hukassa
Kaikki näyttää luisuvan taas huonolle tolalle. En kestä tätä paikkaa missä elän, näitä ihmisiä ja heidän ajatusmaailmojaan. Mikään ei tunnu onnistuvan ja olen edelleen hiukan hukassa. Ehkä mun täytyy kuitenkin löytää se kipinä itsestäni, jutella hiukan eräille ja mennä metsään. Heti huomenna.
Ja täytyy muistaa se etten voi muuttaa koko maailmaa, voin muuttaa vain itseni.
Ja täytyy muistaa se etten voi muuttaa koko maailmaa, voin muuttaa vain itseni.
sunnuntai 13. syyskuuta 2015
Musiikkia
Tässäpä sitten joitakin lempikappaleitani
Tämän kuulin pari viikkoa sitten englannin tunnilla ja se vain jäi soimaan päähän.. Ja se oli sitten kuunneltava kotona uudestaan ja uudestaan..
Tämä kappale jäi kans piinaamaan minua kun katsoin Outlanderia..
.. tästä kappaleesta nyt puhumattakaan. hui.
Tähän kappaleeseen tutustuin Neiti Fisherin kautta.
Kiitos seiskaluokan historialle tästä kappaleesta.
Joskus minunkin täytyy olla sopivasti hippi ja kuunnella tätä.
Syy on kokonaan naurattajan.
Inkubus Sukkubus oli ennen suuri lempibändini ja tätä kuuntelen vielä nykyäänkin.
Intiaaniaikani vuosi sitten <3
Esprit Confus <3
OMNIA on kuitenkin se lempibändini. Rakastan kaikkia kappaleita ja näiä ihmisiä ja niiden tapaa elää ja niin..
torstai 10. syyskuuta 2015
Yhteys
Mietin eilen saunassa asioita. Yksi isoimmista haaveistani on, että minulla olisi ystäviä. Sellaisia ystäviä, jotka ymmärtävät minua ja pitävät samoista asioista.
Ttäällä vaan ei ole ketään tapaistani. Maailmalla on, mutta ei täällä. Sitten kun pääsen täältä, minä kyllä löydän ystäviä.
Tänään kuitenkin tapahtui yksi kiva juttu. Koulussa hengaan yleensä tietyn tyttöpoppoon kanssa ja suurin osa heistä on kanssani samalla laulukurssilla. Oli vain ihan parasta laulaa se yksi kappale heidän kanssaan. Ihan kuin he olisivat olleet ystäviäni.
Ttäällä vaan ei ole ketään tapaistani. Maailmalla on, mutta ei täällä. Sitten kun pääsen täältä, minä kyllä löydän ystäviä.
Tänään kuitenkin tapahtui yksi kiva juttu. Koulussa hengaan yleensä tietyn tyttöpoppoon kanssa ja suurin osa heistä on kanssani samalla laulukurssilla. Oli vain ihan parasta laulaa se yksi kappale heidän kanssaan. Ihan kuin he olisivat olleet ystäviäni.
sunnuntai 6. syyskuuta 2015
oikealla tiellä
Taas olen pohtimassa taiteen määritelmää, ripustelemassa taskulamppuja kattoon sekä ulisemassa jotakin outoa. Sain kirjoitusinnon takaisin, palvon OMNIAa sekä mietin että varmaan pitäs joskus tehdä jotain.
Pukeudun kuiteskin vain liian isoon villapaitaa, kerään roskia ja vannon ikuista kostoa niille jotka tuhosivat unelmani. Ja hei tyypit, miksei täällä ole tarjolla mitään vapaaehtoistyötä mikä ei olisi kirkon alaisena? Tarvitsen pattereita.
Mulla piti olla taas jotakin järkevää kirjoitettavaa, mutten enää tiedä mitä sanoa. Tiedän vaan että olen oikealla tiellä koska löydän aina sulkia.
Pukeudun kuiteskin vain liian isoon villapaitaa, kerään roskia ja vannon ikuista kostoa niille jotka tuhosivat unelmani. Ja hei tyypit, miksei täällä ole tarjolla mitään vapaaehtoistyötä mikä ei olisi kirkon alaisena? Tarvitsen pattereita.
Mulla piti olla taas jotakin järkevää kirjoitettavaa, mutten enää tiedä mitä sanoa. Tiedän vaan että olen oikealla tiellä koska löydän aina sulkia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)